Yhdysvalloissa on kehitetty aurinkopaneeli, joka ottaa talteen energiaa koko elektromagneettisen säteilyn kirjosta. Paneeli toimii tehokkaasti siis myös yöaikaan, kertoo uuden teknologian nettisivusto Smartplanet.com.
Aurinkopaneeli kehitettiin Yhdysvaltain energiaministeriön Idahon osavaltiossa toimivassa laboratoriossa.
Tavanomaiset aurinkopaneelit hyödyntävät ainoastaan näkyvää valoa. Auringon säteilystä näkyvää valoa on kuitenkin vain noin puolet. Loppuosa on silmälle näkymätöntä infrapunasäteilyä.
Säteily saadaan talteen nanoantenneilla, jotka on sijoitettu aurinkopaneelin pinnalle.
Keksintö nostaa uuden aurinkopaneelin hyötysuhteen merkittävästi tavanomaisia paneeleja korkeammaksi. Kun tavallisissa aurinkopaneeleissa hyötysuhde on hyvissä olosuhteissa noin 25 prosenttia, uusi paneeli pääsee jopa 46 prosenttiin.
Suomessa asiasta kertoi ensi Tekniikka&Talous.
YLE Uutiset
torstai 30. joulukuuta 2010
maanantai 18. lokakuuta 2010
Tuuligneraattori pystytetty (Ari Piikkilä)
Nykyajan SAMPO valmis kohtaamaan nämä voimakkaat syystuulet ja muuttamaan ne sähköenergiaksi.Juhlallinen pystytys sujui turvallisesti ennen näitä rajuja myrskytuulia.
Tämä tehokas generaattori tulee tuottamaan ensisijaisesti lämmitykseen tarvittavaa sähköä.
torstai 14. lokakuuta 2010
Lisää kytkentäsovellutuksia (Jukka Turunen)
Kevään kurssin keräinten käyttöönotto teetti lisätöitä pumpun/logistiikan ohjauksen suhteen.Jukka Turunen onkin nyt ideoinut ja suunnitellut ohjeet uima-altaan ja varaajan yhteiskäytölle.Ratkaisut ovat seikkaperäisesti selostettu ja myös kaaviokuvalla havainnollistettu.(lisätty myös kytkentäsovellutus osioon.)
tiistai 12. lokakuuta 2010
Maston pystytys ½ / Ari Piikkilä
Kova tuuli viivästytti "taivaan silpojan" pystytyksen.Kaikki kuitenkin valmiina nostoon.Aikakirjoihin toki tulee 101010 koska masto on valmis tuotantoon.Tälle tarinalle tulee jatkoa kun nosto on turvallisesti suoritettu.Tässä kuvia operaatiosta.
maanantai 30. elokuuta 2010
Roamig Oy Merenkurkussa
Uusinta aurinkopaeelitekniikkaa asennettiin Jussi Uunilan,Yrjö Seppälän ja Antti Savolan suorittaessa asennustyön. Tehokkaat paneelit tuottavat riittävästi sähköä pimeisiin syysiltoihin ja sähköistää mökin sähkölaitteet.Kuvat kertovat jälleen enemmän käytännöstä.Tämä tekniika on kaikkien ulottuvilla kohtuulisin kustannuksin ja tulee yleistymään varmuudella moneen mökkiin ynm.2 x 85W akut 2x 120ah
maanantai 2. elokuuta 2010
Tuulivoimaa (Ari Piikkilä)
Siivet ja generaattori valmiina asennettavaksi mastoon.Tyylikäs TAIVAANSILPOJA ei koviakaan tuulia "pelkää" Kuvat kertovat.............
tiistai 27. heinäkuuta 2010
torstai 8. heinäkuuta 2010
Sähkön hintapaineet
Vaasan Sähkö korottaa sähköenergian hintoja
Julkaistu: 07.07.2010 08:59
VAASA Vaasan Sähkö korottaa toistaiseksi voimassaolevien sopimusten sähköenergian hintoja keskimäärin 10 %. Sähköenergian uudet myyntihinnat astuvat voimaan 1.9.2010. Hinnankorotukseen vaikuttavat kivihiilen, öljyn ja päästöoikeuksien kallistuminen, euron heikkeneminen sekä niukka vesitilanne Pohjoismaissa.
Korotus ei koske sähkön siirtohintoja, joten kokonaisvaikutus sähkölaskuun on keskimäärin 5,3 %.
Esimerkiksi kerrostalohuoneistossa, jonka vuosikulutus on 2000 kWh, keskimääräinen hinnanmuutos on 1,01 euroa kuukaudessa. Ei sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka vuosikulutus on 5000 kWh, hinnanmuutos on 2,41 euroa kuussa ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskimääräinen hinnanmuutos oon 7,43 euroa kuussa, kun vuosikulutus on 18000 kWh.
Julkaistu: 07.07.2010 08:59
VAASA Vaasan Sähkö korottaa toistaiseksi voimassaolevien sopimusten sähköenergian hintoja keskimäärin 10 %. Sähköenergian uudet myyntihinnat astuvat voimaan 1.9.2010. Hinnankorotukseen vaikuttavat kivihiilen, öljyn ja päästöoikeuksien kallistuminen, euron heikkeneminen sekä niukka vesitilanne Pohjoismaissa.
Korotus ei koske sähkön siirtohintoja, joten kokonaisvaikutus sähkölaskuun on keskimäärin 5,3 %.
Esimerkiksi kerrostalohuoneistossa, jonka vuosikulutus on 2000 kWh, keskimääräinen hinnanmuutos on 1,01 euroa kuukaudessa. Ei sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka vuosikulutus on 5000 kWh, hinnanmuutos on 2,41 euroa kuussa ja sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskimääräinen hinnanmuutos oon 7,43 euroa kuussa, kun vuosikulutus on 18000 kWh.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Kuvaus varaajan lämpötiloista (Jukka Turunen)
Kuvasta nähdään, kuinka varaajaa lämpenee toukokuun alussa aurinkoisena päivänä. Aurinko on tosin jäänyt pilviverhon taakse kello 14:30, joten varaajan lämpötila ei ole enää sen jälkeen noussut. Lämpötilan nousua on seurattu suoraan varaajan lämpötilamittarista.
torstai 3. kesäkuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
Uusiutuvan energian ystävät Marjo Kekki ja Veikko Aalto saavat pian hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa itserakentamiensa aurinkolämpökeräinten ansiosta.
Lämmintä käyttövettä aurinkolämmöllä
RAUMA JA ALUE | 23.05.2010 klo 23.24 |
Veikko Aalto aikoo säästää tulevaisuudessa omakotitalonsa energiankulutuksessa. Tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi Aalto on rakennellut viimeiset kolme viikonloppua aurinkolämpökeräintä Eurajoen kristillisellä opistolla aurinkolämpökeräimen rakentamiskurssilla.
Silmin nähden tyytyväisen miehen työn tulokset olivat vihdoin nähtävillä sunnuntaina.
Lue lisää maanantain Länsi-Suomesta
lauantai 15. toukokuuta 2010
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Kevään odotettu lämmönvaihtimen kytkentäohjeita
Varaaja voi olla varustettu sähkövastuksella, maalämpötekniikalla (kuumakaasuputket), ilmalämpöpumpun kuumakaasukierukalla, lämmityskierukalla jne. jotka sitten huolehtivat varaajan lämmittämisestä silloin, kun aurinko ei paista. Kyseessä voi myös olla ns. erillinen lisävaraaja, jota vain aurinkopaneelit lämmittävät.
Varaajassa ei ole liitäntää aurinkokierukalle tai aurinkoyhteille (Kytkentä 1), joten ulkoinen lämmönvaihdin tarvitaan. Pumppu C imee haaleaa vettä varaajan alapäästä, joka lämpenee lämmönvaihtimessa ja palautuu sitten varaajan yläpäähän lämmenneenä.
Tässä esimerkissä on käytetty ohjausyksikkö G422-P01:n valmista asettelutyyppiä numero 6.
Toiminta kiertovesipumpulle P:lle:
Pumppu P käynnistyy, jos lämpötilaero anturien T1-T2 > asettelu ΔT1. Esim. jos tilanne on sellainen, että aurinkopaneelin lämpötila T1=65°C, varaaja T2=40°C, ja asettelu ΔT1=10°C, niin pumppu on käynnissä, koska T1:n ja T2:n lämpötilaero on suurempi kuin 10 °C. Vastaavasti pumppu P sammuu jos ero menee pienemmäksi kuin ΔT1:n asetteluarvo (tässä tapauksessa 10 °C)
Toiminta kiertovesipumpulle C:lle:
Pumppua C voidaan ohjata ulkoisella katkaisijalla (painonapilla L), joka pysäyttää kierron tietyksi aikaa aikareleen välityksellä tarvittaessa.
Pumppu C käynnistyy aina samaan aikaa kuin pumppu P (ulkoinen rele ja ”Pump regulation” parametri =No).
Kun aseteltu lämpötila T2max (esim. 50 °C) ylittyy, pumppu C sammutetaan
Kun aseteltu lämpötila T4max (esim. 60 °C) ylittyy, sammutetaan pumppu P. Tämä asettelu kannatta pitää niin suurena, että T2max asettelu hoitaa pumpun C pysäyttämisen, jolloin varaaja ei enää lämpene, mutta pumppu P pysyy päällä (esim. kovat helteet).
Toiminta magneettiventtiili D:lle:
Magneettiventtiili pitää lämmityskiertoa varaajaan kiinni jännitteettömänä. Magneettiventtiili toimii rinnan pumpun C:n kanssa eli aina kun pumppu C pyörii, venttiili on auki. Muuten kiinni. Tämä estää ns. vapaakierron kun pumppu ei pyöri.
Kytkennän 1 hyvät sekä haasteelliset ominaisuudet.
Plussat:
-Aurinkopaneelit voidaan liittää olemassa olevaan varaajaan /putkituksiin.
Varaajaan ei tarvitse tehdä muutoksia
Toimii lisälämmönlähteenä
Nostaa ja pitää käyttöveden lämpimänä varaajassa
Säästää energiaa
Toimii myös maalämpövaraajassa, jossa lämmitetty käyttövesi lämmittää patteri/lattialämmitystaloa.
Haasteelliset:
-Kun lämmönvaihtimen ja varaajan kierto (pumppu C) on käynnissä ja tarvitaan runsaasti lämmintä vettä (esim. suihku), voi vesi loppua ilman kierron sammuttamista (langaton kytkin L). Kun kierto sammutetaan, tulee lämmin vesi varaajasta eikä vaihtimen läpi. Myös ns. virtausventtiilin laittaminen on mahdollista, jolloin venttiili tunnistaa virtauksen ja katkaisee kierron viiveellä (esim. käsien pesuun ei tarvita kierron pysäyttämistä)
Miksi varaajaan menevä kierto sitten pitää sammuttaa? Vaihdin ei jaksa lämmittää suoraan sen läpi tulevaa kylmää vettä kovin pitkään. Tämä on madollista esim. aamupäivällä tai iltapäivällä kun paneelit eivät vielä anna täyttä tehoa (esim. vain 40 °C astetta) ja varaajaa kuitenkin jo lämmitettään auringolla. Tämän takia pumppu C voidaan tarvittaessa sammuttaa langattomalla painonapilla esim. 2-3 minuuttia kerrallaan (aikareleohjaus), jolloin kierto palautuu päälle esim. suihkussa käynnin jälkeen.
Vaihtoehdot (kytkentä 2 ja 3):
- Jos on halua ja kykyä modifioida varaajaa, niin varaajan kannattaisi tehdä aurinkoyhde tai yhteet, johon vaihtimelta tuleva vesi johdetaan (katso kytkennät 2 ja 3). Tällöin lämmityskierto toimii vain varaajan alapäässä ja kiertoa ei tarvitse sammuttaa kovallakaan kuuman veden kulutuksella. Kytkentä 3 on paras ratkaisu, koska verkosta tuleva kylmä vesi ei mene sellaisenaan vaihtimen läpi, vaan vesi otetaan varaajasta (muutamat maalämpöpumppuvalmistajat käyttävät tätä ratkaisua)
- Vaihtoehtona aurinkokuparikierukka on myös hyvä ratkaisu, jolloin lämmönvaihdinta ei enää tarvita ollenkaan (esim. haponkestävään rosterivarajaan voi olla hieman hankalaa tehdä kuparikierukan vaatimaa isoa reikää)
Muuta huomioitavaa.
Virtausnopeus:
-Virtausnopeus suositellaan asetettavaksi 1.5l/min jokaista paneelia kohden. Esim. jos aurinkopaneeleita on 4kpl, niin virtausnopeus säädetään 6l/min ohjausyksikön parametriin („Flow / rotameter” parametetri) sekä mekaaniseen virtausasettelusäätimeen, joka sijaitsee pumpun alla ohjausyksikössä (katso ZPS_manual.pdf, sivu 1 ja viittaus 8)
Glykoli:
- Käytettäessä lämmönvaihdinta, olisi syytä käyttää myrkytöntä glykoli-vesi-seosta. Teoriassa on mahdollista, että lämmönvaihtimeen tulee vuoto ja glykoli pääsee käyttöveteen.
- Propyleeniglykoli on myrkytön ja Etyleeniglykolit ovat myrkyllisiä.
- Alla pari vaihtoehtoa lämmönsiirtonesteeksi
- http://www.sepratec.fi/kauppa/catalog/index.php?cPath=136_148&osCsid=dcacd669eeeb17735224e04a0c0d3d36
- http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=60-9843
- Vedellä on ylivoimainen lämmönsiirtokyky verrattuna mihin tahansa nesteeseen. Pelkkä vesi kykenee siirtämään 2 kertaa enemmän lämpöä kuin 50/50 glykoli-vesi-seos. Vettä voi hyvinkin käyttää kesäisin lämmönsiirtonesteenä. Syksyn tulleessa pitää kuitenkin huolehtia jäätymisvaarasta, joten glykoli-vesi-seosta on silti hyvä käyttää Suomen oloissa. Lisäksi glykoli estää mm. ruostumista, syöpymistä, hapettumista ja vaahtoamista järjestelmässä.
Eristäminen:
-Kaikki putket sekä lämmönvaihdin olisi hyvä eristää huolella mukaan lukien varaaja.
Hyötysuhde:
-Aurinkopaneelin hyötysuhde paranee, jos aurinkopaneeli liitetään esim. lattialämmitykseen, ilmakonvertteriin tai esim. talon tuloilman lämmittämiseen. Tällöin aurinkopaneeli alhaistakin lämpötilaa voidaan hyödyntää. Alhainen paneelin lämpötila esim. alku- ja lopputalvesta voitaisiin ohjata esim. ilmakonvertteriin jolloin saadaan lämmintä ilmaa huoneeseen ja kun lämpöä on sitten runsaasti saatavissa, niin sitten se ohjataan varaajaan. Aurinkopaneelin hyötysuhdetta pystyy tällöin parantamaan jopa 50 %.
Materiaalilinkkejä:
G422-P01 asennusohje:
http://www.hewalex.com.pl/pliki/en/ZPS_manual.pdf
G422-P01 käyttöohje:
http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
Valokuva liitännöistä / Kytkentakaaviot 1kuva / 2Kuva / 3kuva
Varaajassa ei ole liitäntää aurinkokierukalle tai aurinkoyhteille (Kytkentä 1), joten ulkoinen lämmönvaihdin tarvitaan. Pumppu C imee haaleaa vettä varaajan alapäästä, joka lämpenee lämmönvaihtimessa ja palautuu sitten varaajan yläpäähän lämmenneenä.
Tässä esimerkissä on käytetty ohjausyksikkö G422-P01:n valmista asettelutyyppiä numero 6.
Toiminta kiertovesipumpulle P:lle:
Pumppu P käynnistyy, jos lämpötilaero anturien T1-T2 > asettelu ΔT1. Esim. jos tilanne on sellainen, että aurinkopaneelin lämpötila T1=65°C, varaaja T2=40°C, ja asettelu ΔT1=10°C, niin pumppu on käynnissä, koska T1:n ja T2:n lämpötilaero on suurempi kuin 10 °C. Vastaavasti pumppu P sammuu jos ero menee pienemmäksi kuin ΔT1:n asetteluarvo (tässä tapauksessa 10 °C)
Toiminta kiertovesipumpulle C:lle:
Pumppua C voidaan ohjata ulkoisella katkaisijalla (painonapilla L), joka pysäyttää kierron tietyksi aikaa aikareleen välityksellä tarvittaessa.
Pumppu C käynnistyy aina samaan aikaa kuin pumppu P (ulkoinen rele ja ”Pump regulation” parametri =No).
Kun aseteltu lämpötila T2max (esim. 50 °C) ylittyy, pumppu C sammutetaan
Kun aseteltu lämpötila T4max (esim. 60 °C) ylittyy, sammutetaan pumppu P. Tämä asettelu kannatta pitää niin suurena, että T2max asettelu hoitaa pumpun C pysäyttämisen, jolloin varaaja ei enää lämpene, mutta pumppu P pysyy päällä (esim. kovat helteet).
Toiminta magneettiventtiili D:lle:
Magneettiventtiili pitää lämmityskiertoa varaajaan kiinni jännitteettömänä. Magneettiventtiili toimii rinnan pumpun C:n kanssa eli aina kun pumppu C pyörii, venttiili on auki. Muuten kiinni. Tämä estää ns. vapaakierron kun pumppu ei pyöri.
Kytkennän 1 hyvät sekä haasteelliset ominaisuudet.
Plussat:
-Aurinkopaneelit voidaan liittää olemassa olevaan varaajaan /putkituksiin.
Varaajaan ei tarvitse tehdä muutoksia
Toimii lisälämmönlähteenä
Nostaa ja pitää käyttöveden lämpimänä varaajassa
Säästää energiaa
Toimii myös maalämpövaraajassa, jossa lämmitetty käyttövesi lämmittää patteri/lattialämmitystaloa.
Haasteelliset:
-Kun lämmönvaihtimen ja varaajan kierto (pumppu C) on käynnissä ja tarvitaan runsaasti lämmintä vettä (esim. suihku), voi vesi loppua ilman kierron sammuttamista (langaton kytkin L). Kun kierto sammutetaan, tulee lämmin vesi varaajasta eikä vaihtimen läpi. Myös ns. virtausventtiilin laittaminen on mahdollista, jolloin venttiili tunnistaa virtauksen ja katkaisee kierron viiveellä (esim. käsien pesuun ei tarvita kierron pysäyttämistä)
Miksi varaajaan menevä kierto sitten pitää sammuttaa? Vaihdin ei jaksa lämmittää suoraan sen läpi tulevaa kylmää vettä kovin pitkään. Tämä on madollista esim. aamupäivällä tai iltapäivällä kun paneelit eivät vielä anna täyttä tehoa (esim. vain 40 °C astetta) ja varaajaa kuitenkin jo lämmitettään auringolla. Tämän takia pumppu C voidaan tarvittaessa sammuttaa langattomalla painonapilla esim. 2-3 minuuttia kerrallaan (aikareleohjaus), jolloin kierto palautuu päälle esim. suihkussa käynnin jälkeen.
Vaihtoehdot (kytkentä 2 ja 3):
- Jos on halua ja kykyä modifioida varaajaa, niin varaajan kannattaisi tehdä aurinkoyhde tai yhteet, johon vaihtimelta tuleva vesi johdetaan (katso kytkennät 2 ja 3). Tällöin lämmityskierto toimii vain varaajan alapäässä ja kiertoa ei tarvitse sammuttaa kovallakaan kuuman veden kulutuksella. Kytkentä 3 on paras ratkaisu, koska verkosta tuleva kylmä vesi ei mene sellaisenaan vaihtimen läpi, vaan vesi otetaan varaajasta (muutamat maalämpöpumppuvalmistajat käyttävät tätä ratkaisua)
- Vaihtoehtona aurinkokuparikierukka on myös hyvä ratkaisu, jolloin lämmönvaihdinta ei enää tarvita ollenkaan (esim. haponkestävään rosterivarajaan voi olla hieman hankalaa tehdä kuparikierukan vaatimaa isoa reikää)
Muuta huomioitavaa.
Virtausnopeus:
-Virtausnopeus suositellaan asetettavaksi 1.5l/min jokaista paneelia kohden. Esim. jos aurinkopaneeleita on 4kpl, niin virtausnopeus säädetään 6l/min ohjausyksikön parametriin („Flow / rotameter” parametetri) sekä mekaaniseen virtausasettelusäätimeen, joka sijaitsee pumpun alla ohjausyksikössä (katso ZPS_manual.pdf, sivu 1 ja viittaus 8)
Glykoli:
- Käytettäessä lämmönvaihdinta, olisi syytä käyttää myrkytöntä glykoli-vesi-seosta. Teoriassa on mahdollista, että lämmönvaihtimeen tulee vuoto ja glykoli pääsee käyttöveteen.
- Propyleeniglykoli on myrkytön ja Etyleeniglykolit ovat myrkyllisiä.
- Alla pari vaihtoehtoa lämmönsiirtonesteeksi
- http://www.sepratec.fi/kauppa/catalog/index.php?cPath=136_148&osCsid=dcacd669eeeb17735224e04a0c0d3d36
- http://www.motonet.fi/web/guest/etusivu#productid=60-9843
- Vedellä on ylivoimainen lämmönsiirtokyky verrattuna mihin tahansa nesteeseen. Pelkkä vesi kykenee siirtämään 2 kertaa enemmän lämpöä kuin 50/50 glykoli-vesi-seos. Vettä voi hyvinkin käyttää kesäisin lämmönsiirtonesteenä. Syksyn tulleessa pitää kuitenkin huolehtia jäätymisvaarasta, joten glykoli-vesi-seosta on silti hyvä käyttää Suomen oloissa. Lisäksi glykoli estää mm. ruostumista, syöpymistä, hapettumista ja vaahtoamista järjestelmässä.
Eristäminen:
-Kaikki putket sekä lämmönvaihdin olisi hyvä eristää huolella mukaan lukien varaaja.
Hyötysuhde:
-Aurinkopaneelin hyötysuhde paranee, jos aurinkopaneeli liitetään esim. lattialämmitykseen, ilmakonvertteriin tai esim. talon tuloilman lämmittämiseen. Tällöin aurinkopaneeli alhaistakin lämpötilaa voidaan hyödyntää. Alhainen paneelin lämpötila esim. alku- ja lopputalvesta voitaisiin ohjata esim. ilmakonvertteriin jolloin saadaan lämmintä ilmaa huoneeseen ja kun lämpöä on sitten runsaasti saatavissa, niin sitten se ohjataan varaajaan. Aurinkopaneelin hyötysuhdetta pystyy tällöin parantamaan jopa 50 %.
Materiaalilinkkejä:
G422-P01 asennusohje:
http://www.hewalex.com.pl/pliki/en/ZPS_manual.pdf
G422-P01 käyttöohje:
http://www.hewalex.pl/pliki/en/old/G403_P10_controller_manual.pdf
Valokuva liitännöistä / Kytkentakaaviot 1kuva / 2Kuva / 3kuva
Kytkentä 1
Kytkentä 2
Kytkentä 3
Lämmöt talteen erillisvaraajalla
Sovellus uima-altaaseen
perjantai 30. huhtikuuta 2010
Eurajoki info 24.04.2010
Eurajoen Kristillinen Opisto järjesti Itserakennuskurssi tiedotustilaisuuden. Tässä muutama kuvatus tapahtumasta. Saamani tiedon mukaan 12 henkilöä aloittaa 30 keräimen rakentamisen. Johanna Merivalli toimii kurssin koordinoijana. Esa Merivalli vastaa alueelisesta uusiutuvan energian eteläisen suomen kehittämisestä.
maanantai 26. huhtikuuta 2010
lauantai 24. huhtikuuta 2010
Myytävänä
Muutamia valmiita aurinkokeräimiä saatavilla. Koko noin 1m x 2m. Teho 2000w.
450€ / kpl
Myös pumppulogistiikkayksikkö saatavilla.
Soita ja kysy lisää: 040-555 6392
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)